Ajattelin, että ehkä teitä kiinnostaa minkälaista sapuskaa täkäläisestä supermarketista saa. Aiemmin jo taisin mainita, että kaikkea löytyy (ei nyt ehkä salmiakkia kuitenkaan). Tähän mennessä olemme testanneet lähes kaikki lähialueen supermarketit. Näkyvin ketju täällä on kenialainen Nakumatt, jonka myös oletin olevan paras, mutta eteläafrikkalainen Shoprite on yllättänyt erityisesti hevi- ja lihavalikoimallaan. Muita ketjuja ovat Uchumi ja Capital Shoppers. Lisäksi täällä on tietysti liuta yksityisiä marketteja, joista monet ovat ilmeisesti intialaisten omistamia (niistä saa eri mielenkiintoisia sooseja ja mausteita, joita olen jo ehtinyt hieman testaillakin). En ole vieläkään "ehtinyt" paikallisille markkinoille, olisi erittäin mielenkiintoista nähdä mitä sieltä saa.
Etukäteen meitä varoiteltiin tuontituotteiden kalleudesta, mutta mun mielestä hinnat on jokseenkin samaa tasoa kuin Suomessa. En tosin aina jaksa ihan tarkalleen laskea hintoja (yksi euro on noin 3500 Ugandan shillinkiä), joten voi olla että viiden euron sijasta olenkin ostanut seitsemän euron juuston... Kalleimpia ns. jokapäiväisiä tuotteita ovat mysli, paprika, juusto, makkara ym. lihajalosteet, viini ja viinakset. Eniten ehkä harmittaa juusto, koska sen lisäksi että se on aika hurjan hintasta (taitaa kyllä olla Suomessakin) on valikoima aika suppea. Makkaroista ja viinaksista en niin välitäkään. Jogurttia ja maitoa löytyy jos jonkinlaista, eikä hintakaan päätä huimaa, koska maito on paikallista. Kuka opettaisi ugandalaisia tekemään kunnon juustoa? Muita maitotuotteita, kuten rahkaa ja erilaisia kermoja on tosi vähän, mutta totuin jo Puolassa siihen, etten aina löydä ihan samaa kuin Suomessa. Sitten vaan testaillaan paikallisilla tuotteilla.
Vihanneksista löytyy ne tärkeimmät: kurkku, tomaatti, sipuli, valkosipuli ja kesäkurpitsa. Jopa munakoisoa saa eikä se ole edes kovin kallista. Avokadoa saa myös pilkkahintaan, onnistuin jo saamaan yliannostuksen. Perunoita on myös aina saatavilla ja porkkanaakin näin. Muita meikäläisiä juureksia en ole nähnyt, mutta kuka niitä kaipaa. ;) Tuoreita yrttejä, kuten korianteria on yleensä helppo löytää sekä tuoretta inkivääriä ja chiliä. Perusomppujen sijaan täältä saa mangoa, papaijaa, ananasta ja passionhedelmää niin halvalla, että naurattaa. Itsehän en koskaan ole ollut hedelmäihminen, mutta nämä tropiikin hedelmät maistuvat kyllä. Marjoja ei taida täälläpäin valitettavasti olla, ehkä pitää itse kasvattaa viinimarjapuska takapihalle. Omenoita, päärynöitä ja nektariinejakin saa, mutta ne ovat sikahintaisia.
Pastaa ja riisiä löytyy silmänkantamattomiin, joskin jotkut pastat kuten lasagnelevyt ovat kalliita. Erilaisia jauhoja ei löydy kovin montaa sorttia, ja ne eroavat meikäläisistä aika paljon; hyllyt on täynnä cassava- ja maissijauhoja. Onneksi sentään perusvehnäjauhoa saa, ettei tarvitse pullatta elää. Ja kuten jo mainitsin täkäläinen aamiainen on kaurapuuro, joten sitä ei tarvitse ikävöidä. Lihaa on myös monensorttista, ja yleensä ihan fressin näköistä. Naudanliha on täällä halpaa, mutta kana kallista. Eli täysin päinvastoin kuin Puolassa. Kaipasinkin jo vaihtelua broilerille...
Jo Puolassa asuessa huomasin, kuinka järjetön määrä valmisruokia kaupan hyllyltä löytyy Suomessa. Puolassa valmiina myytiin joitakin perinneruokia, joiden valmistaminen on vaivalloista. Pakasteesta löytyi perus-Ristorantea ja ehkä joku cordon bleu-pakkaus. Täälläkään en ole valmisruokiin törmännyt; pakkanenkin on täynnä kokonaisia kanoja. Pakastetuotteita ei olla vielä uskaltauduttu ostamaan, koska niiden kylmäketjun pätevyydestä varoitellaan aika paljon. Onneksi sain vuoden annoksen jädeä Suomessa ja Italiassa.
Suklaata löytyy, mutta se on kalliin puoleista. Haribon namipusseja saa joka marketista, mutta ne näyttävät useimmiten melko kärsineiltä. Suomessahan on tunnetusti maailman paras karkkivalikoima, ja Puolassa jo kärvistelin sokerinpuutoksessa, kun paikalliset namit eivät olleet nirppanokan mieleen. Puolivahingossa toimme mukanamme noin puolen vuoden varaston karkkia ja suklaata, joten verensokeri tuskin pääsee täällä laskemaan.
Tuoremehu on meikäläisen elinehto, mutta se on myös täällä, kuten Suomessa ja Puolassa, aika hintavaa. Missä ei tietysti ole mitään järkeä, koska hedelmät ovat täällä niin halpoja. Lisäksi mehut raijataan Keniasta tai jopa kauempaa. Ehkä hommaan oman mehupuristimen jossain vaiheessa. :P Paikallinen olut on edukasta, ja sitä löytyy useampaa sorttia. Siideriä ei täälläkään tunneta, vaikka luulisi että entisenä brittisiirtomaana se olisi tänne eksynyt. Ehkäpä se on se omenoiden kalleus... Paikallista giniä eli waragia ei olla vielä päästy (jouduttu) maistamaan, mutta eiköhän tuokin päivä koita. Kuten mainitsin tuontialkoholit eli viini ja viinakset on kalliita, eli siis Suomen hintatasoon verrattavia.
Voitte kuvitella, että jos suuri osa supermarketin valikoimasta on Suomen hintatasoa, ei monella paikallisella ole sinne mitään asiaa. Mutta ilmeisesti me mzungut ja se muutama prosentti keskiluokkaisia paikallisia ostaa tarpeeksi, jotta kaikki nämä marketit tekevät jonkinmoista tuottoa. Lähiviikkoina on kyllä pakko päästä ihan oikeille markkinoille, että saa edes jonkinäköistä kosketusta normaali-ihmisen arkeen täällä.
***
Today I decided to tell you about the local supermarkets and what you can get from those. As I've maybe mentioned before, it is possible to buy all the necessary and even some of the unnecessary things from here, so there's not much that I would miss so far.
There's several supermarket chains in Kampala; including Nakumatt, Shoprite, Capital Shoppers and Uchumi. So far my favourite is Shoprite, because they have the best meat and veggie sections.
Some things here are cheap like basic vegetables, tropical fruits (yam!), milk and yogurt. So basically the locally produced things. We were told that the imported goods are expensive, and sure they are, but for me it seems that the prices are the same as in Finland. Just the variety and sometimes quality are not quite on the same level. Things that are expensive here are i.e. cheese, sausages, wine, booze (except the local waragi), chocolate, apples, paprika, müsli, cereals and chicken. However beef, which I always considered as 'luxus' meat is very much affordable here, and most of the times also looks good. Rice is cheap, but pasta can be pretty expensive. Also one of my basic ingredients, canned tomato is not cheap at all.
In Finland, Poland and Germany I'm used to having extensive flour section, but here it is limited to maize, cassava and basic white wheat flour. In the Indian owned shops the variety seems to be wider, but I have no clue what the flours there are used for. One day I'll test them all. :D These supermarkets also have a wide selection of Indian and Thai sauces, pickles and spice mixes which I plan to test. So far I've tested butter chicken and green curry and both of them were definitely not meant for 'European' taste. :P Next time I'll add half of what the recipe says...
What I've noticed living abroad is the enormous amount of ready foods in Finnish supermarkets. Nowhere I have seen such, except maybe in Florida. In Poland you could buy some traditional foods like pierogis ready, but they are quite troublesome to make. Here I've seen frozen pizza. And samosas sold in the bakery, but I don't think that even counts. Even in Germany they don't have so many ready foods than in Finland. Are we, Finnish people, a bit lazy cooks or what?
So far I did not have a chance to visit any local market yet. It would be very interesting (and healthy) to see how the locals buy their food. As you can imagine only a marginal of the locals can afford the supermarket prices as most of the goods are pricey even from our point of view.
No comments:
Post a Comment