Random hello.

Mitä yhteistä on ugandalaisella ja suomalaisella? Kummatkin syö (kaura)puuroa aamiaiseks. :D

Noniin, ja sitten asiaan. Täällä ei varsinaisesti ole tapahtunut suurempia muutoksia, ainakaan kotosalla. Edelleen asutetaan muuttolaatikoilla koristeltua kämppää, mutta onneksi alkaa näyttää siltä että suurin osa talon pikkuvioista on saatu korjattua. Ainoa ärsytyksen aihe tällä hetkellä on se, ettei keittiöön tule kuumaa vettä... No, saahan sitä keitettyä. Meidän kontin olis kuuleman mukaan pitänyt saavuttaa Mombasan satamalaituri tänään, mutta vielä ei ole tullut varmistusta asialle. Hyvässä lykyssä päästään sohvaperunoimaan uuden uutukaiselle sohvalle jo ens viikon lopulla!

Niinkuin viimeksi mainitsin, päätin sisuuntua ja kokeilla ajamista täällä. Niinpä viime sunnuntaina vaihdettiin kuskia hetkeks ja pääsin kurvailemaan Kampalan kaduille. Ajateltiin, että sunnuntaiaamuna liikenne on sopivan hiljainen. Autoja ei tosiaan ollut ihan hirveästi, mutta eipä tullut mieleen, että ihmiset vaeltaisivat sankoin joukoin kirkkoon. Kävellen tietysti keskellä autotietä, kun ei täällä muitakaan vaihtoehtoja ole. Lisäksi törmättiin lehmälaumaan, joka pakotti mut siirtymään vastakkaisen liikenteen puolelle. Siinä oli kaupunkilaistytöllä ihmettelemistä. Mutta yleisesti ottaen ajaminen meni ihan kivasti, ja oi että, automaattivaihteet on paras keksintö ikinä! Tänään jos taas pääsis kuskin paikalle, ja ehkä pian voin jo ihan itsekseni suunnistaa supermarketiin (navigaattorin avulla :P).

Me päätettiin jo noin vuosi sitten, että muuton jälkeen meidän perheeseen tulee lisäystä - koiran muodossa nimittäin. ;) Mulla ei ikinä ole ollut koiraa, vaikka sellaisen joskus oikein kovasti halusinkin. Vanhemmat oli enemmän kissaihmisiä (joskaan eivät taida olla enää :D). Muutossahan me saatiin yllättäen jo yksi uusi perheenjäsen, nimittäin kissa nimeltä Socke, jonka edellinen emäntä muutti Chileen, eikä voinut ottaa kissaa mukaansa. Tästäkin huolimatta koirakaveri on nyt saatava, kun siitä on niin pitkään puhuttu (meillä on jo nimikin valmiina, mutta siitä lisää ajallaan). Socke on joka tapauksessa ulkokissa, eikä sitä pahemmin ruoka-aikojen ulkopuolella näy. Siispä maanantaina käytiin paikallisessa eläintensuojeluyhdistyksessä kyselemässä pentuja ja sen lisäksi näimme muutaman pystykorvan toisaalla. Mutta vielä ei meille sopivaa koirakaveria löytynyt. Ehkä tänä viikonloppuna onnistaisi.

Eilen kokeilin uunia ja ihan hyvä kakkuhan sieltä ulos tuli. Mutta voin kyllä sanoa, että seuraavaan kotiin tulee sähköuuni, siitä ei neuvotella. :D Tässä teille itse viilaamani banaani-maapähkinäkakun resepti. Toimii erinomaisesti aamupäiväkahvin tai kello viiden teen kanssa. Tai kylmän maidon kera. ;)

Ainekset
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
8 rkl maitoa
150g voita
1 (yli)kypsä banaani
1dl maapähkinävoita
3 dl jauhoja
3 tl leivinjauhetta
kanelia, kardemummaa ja inkivääriä oman maun mukaan

Sulata voi ja maapähkinävoi. Muussaa banaani. Sekoita kaikki ainekset kulhossa, ja kaada voideltuun ja (korppu)jauhotettuun vuokaan (itse käytin 24cm irtopohjavuokaa, mutta muunkin mallinen sopinee). Paista 200 asteessa noin tunti. Vahdi, ettei kakku tummu liikaa. Nauti jäähtyneenä.

Kuvaa ei nyt ole, koska kakku hävisi parempiin suihin ennen kuin ehdin sellaista ottaa (kakku myöskin maistuu huomattavasti paremmalta kuin näyttää, joten voi olla ettei kuva innoistaisi ketään tätä kokeilemaan...).

***

What does Ugandan and Finnish have in common? They both eat porridge for breakfast.

And after this quiz, we can move on to more important matters. ;) Actually there has not been much of a change this week; we are still living without proper furniture. This week has been full of guys fixing the house, and now it seems that most of the things are ok. Except that there's no hot water in the kitchen... But at least there is warm showers, so I guess I should shut up about it now. :D Our container should have reached Kenian coast this morning, but I'm still waiting for confirmation about it. If everything goes smoothly, it might be that by the end of next week we'll be couchpotatoeing on our brand new couch!

As I mentioned last time, I decided to try driving here. And despite of hundreds of people wandering on the streets to get to the church and some cow herd, I managed quite well. And the automatic gears! Those are a truly amazing invention. :) 

Since last year we've planned to have a new family member after moving. In a form of a dog (of course, what did you think??). Actually we already got one new member, a cat called Socke, whose previous owner could not take him with her to Chile. But as mentioned Socke is a cat, and as much as he is part of our family, we also want a dog. So this week we went to see some puppies in the local animal shelter and some Spiz puppies elsewhere, but so far we had no luck. Maybe this weekend...?

As this post is not random enough just yet, I've decided to share a recipe with you. It's not exactly a masterpiece, but a pretty tasty cake anyhow. And I was very proud to be able to prepare it with my first try ever on a gas oven! (Next time we move, I will make sure there is electric oven in the house...)

So here you are, Noora's Banana Peanut Butter Cake (excellent for afternoon tea):

2 eggs

2,5 dl sugar

8 tbls milk

150g butter

1 ripe banana

1 dl peanut butter

3 dl flour

3 tsp baking powder

cinnamon, cardamon and ginger according to your taste

Melt the butter and peanut butter. Mash the banana. Mix all ingredients in a mixing bowl and spread on a buttered, breadcrumb covered baking form (I used one with 24 cm diameter, but other forms do the job as well). Bake in 200 degrees for approx. an hour. Don't let the cake get too dark. Enjoy when cake has cooled down.

There is no picture now, as the cake was eaten so fast. ;) (Also the taste is better than the looks...)

Wedding photos, proszę

As the title suggests now it is finally time to publish some pictures of our wedding. The photos were taken by lovely Sonia from Sensja and we could have not been more happy; perfect photos of perfect day! <3

PS. Please do not use the photos without permission, thank you.

 

Villasukat jalassa päiväntasaajalla

Viikko on vierähtänyt täällä päiväntasaajalla ja paljon on ehtinyt tapahtumaan. Tuntuu oikeastaan, että oltais oltu täällä jo pidemmän aikaa. Muutaman hotellissa vietetyn yön jälkeen keräsimme siis kimpsut ja kampsut ja pääsimme vihdoin omaan kotiin. Kovin kotoisalta täällä ei kuitenkaan vielä tunnu, koska lähestulkoon kaikki meidän huonekalut on vielä matkalla (kuuleman mukaan Dubaissa). Viime viikonlopun aikana siivoiltiin ja etsittiin paikkoja niille tavaroille, jotka ovat jo tänne tiensä löytäneet. Sen lisäksi, ettei meillä ole huonekaluja (muuttolaatikoista tehtyjä pöytiä, muutamaa tuolia ja sänkyä lukuunottamatta), myöskin verhot ovat vielä pesussa. En oikeestaan ikinä ennen kokenut verhoja näin tärkeiksi kuin nyt täällä; meidän talo on nimittäin keskellä tätä pihapiiriä ja varsinainen akvaario. :D Mutta verhojen pitäisi tulla tänään :) Talossa on myös kaikenlaista remppaa vaativaa pikkujuttua, kuten vuotava katto ja sähköshokkeja antava valonkatkaisin, mutta kyllähän tämä tästä. Hiljaa hyvä tulee...

Eilen saatiin nettiyhteys kotiin ja olen erittäin positiivisesti yllättynyt sen toimivuudesta. Olin jo heittää hanskat kehään skypeilyn mahdollistavan netin löytämisestä, mutta eilinen lähes tunnin mittainen skypeily vanhempien kanssa todisti, että toivoa on sittenkin (ja vieläpä kuvan kera!). Halpaa huviahan tämä ei ole, mutta onhan meillä mzunguilla rahaa... Toissapäivänä saimme myös mulle vähäpätöisemmän, mutta miehelle elämääkin tärkeämmän TVn fiksailtua niin,että sieltä näkyy muun muassa Bundesligaa (jes!) ja Food Network. Ehkäpä tänään suon itselleni TV-hetken Iron Chefin parissa. :P

Täällä meidän "compoundissa" (voiko joku kertoa mulle suomalaisen vastineen tälle sanalle?) on myös pieni, mutta ihan toimivaksi todettu kuntosali ja kaksi (!) uima-allasta. Ehkä mainitsinkin näistä jo aiemmin, mutta ei kai tälläistä voi liikaa hehkuttaa? ;) Salille ehdin jo kahdesti, ja kiitos muutaman (eh) viikon mittaisen tauon sain hartiat oikein mukavasti juntturaan. Mutta eihän se ole tehokasta, jos se ei tunnu missään, eikö vaan? Tänään onkin sitten lepopäivä, tarkoitus oli mennä testaamaan uima-allas, mutta aurinko meni pilveen, joten saa nähdä. Uskomatonta muuten, että oon ollut täällä jo viikon, mutta en vieläkään ole päässyt altaalle asti vaikka se on tuossa kymmenen metrin päässä. Mutta uskokaa tai älkää, täällä on oikeasti aika viileää (villasukat on mun paras kaveri), eikä uima-altaan semipuhdas aivan varmasti kylmä vesi houkuttele edes tätä vesipetoa. Noh, kyllähän tuonne ehtii... Oon myös hieman huolestunut Suomessa ja Italiassa saadusta ihanasta rusketuksesta, kun ei täällä olekaan aurinkoa koko ajan. Kovin on suuret huolet... :D

Tähän mennessä ollaan ehditty käydä jo ainakin neljässä eri supermarketissa, ja niiden valkoimaa ihmetellessä voin vaan todeta, että kyllä täältä lähestulkoon kaikkea saa (jos on rahaa) ja jos jotain ei löydy niin ei sitä varmaan tarvitsekaan. Oon jo innokkaana emäntänä kokkaillut muutamaankin otteeseen ja ollut lopputulokseen jokseenkin tyytyväinen. Kaasuhellakin alkaa jo olla enemmän kaveri kuin kauhistus. Nyt jos vielä selvittäis miten tuo uuni toimii... Ravintolaankin on ehditty useampaankin kertaan ja täytyy sanoa, että ruoka on ollut erittäin hyvää. Oon kuullut jo aiemmin ihmisten hehkuttavan ravintoloita täällä ja ajattelin, että juu juu, varmaan ihan jees, mutta kyllä ruoka on ollut paljon enemmän kuin ihan jees. Sen lisäksi, että ruoka on hyvää myös puitteet on yleensä viihtyisät, useimmiten ruokasalina toimii iso puutarha. Mutta ravintoloista (kirjoitin ensin vahingossa ravintoiloista) ja ruoasta täällä kuulette varmasti lisää myöhemmin. ;)

Liikenne täällä on jokseenkin kaoottinen, joskaan tämä ei liene yllätys kenellekkään. Näyttää siltä, että pahin kaaos on viiden aikaan iltapäivällä, jolloin saatat hyvinkin seistä samassa kohtaa varttitunnin. Mutta suurimmaksi osaksi liikenne kulkee, kaoottiseksi sen tekee ihan missä sattuu kulkevat jalankulkijat (täällä kun ei ole pahemmin kävelyteitä...), pienimmästäkin raosta ajavat boda-bodat aka moottoripyörätaksit ja yllättäen eteen sattuvat montut, joita ohitellessa on pakko ajaa vastaantulevien kaistalle (tai siis mille kaistalle, onkohan täällä edes sellaisia?). Näistä huomioista huolimatta oon päätänyt ainakin yrittää ajamista täällä, koska muuta tapaa liikkumiseen ei ole, ellei sitten ole itsemurhanhakuinen. Ja minähän en ole, joten jalan, pyörällä tai bodalla kulkeminen on poissuljettuja vaihtoehtoja.

Johan tuli tekstiä, ja lisääkin olis, mutta jos jättäis jotain seuraavallekin kerralle. Jotenkin jäi nyt sellainen maku, että pitäis kuitenkin lopettaa hieman positiivisemmin tämä kuin tuohon liikenteen päivittelyyn... Viikonloppu on pian täällä, ja saan taas muutamaksi päiväksi aviomiehen kokonaan itselleni. Kaikenlaista kivaa on suunnitelmissa, muun muassa vierailu (mzungu)markkinoilla, uusien ravintoloiden testailua (sushia! on kuulemma ihan fressiä, saa nähdä), uusiin kolleegoihin tutustumista ja ehkäpä pulahdan sinne uima-altaaseenkin jossain vaiheessa. :)

Hakuna matata!

Blogi on muuttanut: Lue lisää expat-elämästä täältä

My home office :)

First of all, I apologize, but I am not going to translate all of the above. My English skills and laziness are unfortunate, but existing limitations... :P

Anyhow, we have been here already more than a week and a lot has happened. After few nights at the hotel we finally got to move to our new home. It does not feel very homey yet though, as we are still missing almost all of our furniture. But we have the most important things here: each other (cheezy ;)), bed, fridge, TV, some cooking equipment, few chairs and table. And clothes. And slowly but steadily we are getting this house feel and look like home. :) (Leaking roof and a light switch that gives electric shocks just being small details that need to be fixed...)

Yesterday we got internet connection in the house and I have to say I am very positively surprised how well it works. It costs strawberries (we say that in Finland), but us mzungus, we have money, right? We also got the TV working which is more important to my hubby (matter of life and death, actually) than me, but I guess I cannot resist the temptation of Food Network. :P

So far we've tested several restaurants and visited at least four supermarkets and I have to say that the food is delicious and the things you cannot find from here, you don't need. The variety of products is more than enough. 

The traffic is chaotic as expected but despite of the suicidal pedestrians, as crazy boda boda drivers and numerous pot holes, I've decided to at least try driving here, as otherwise moving around is rather complicated. I will report back to you (hopefully) how it went...

Now is time for me to grab a book and enjoy the sun that has finally decided to show itself to us! :)

Hakuna matata!

It's not only food - Italy photos

And here is the Italy part of the photos. Next time I'll tell you more how it's going here and maybe, maybe I'll put some photos of our new home town too. But let's first see if the internet works well enough for me to get this one posted (it took an hour already to upload the pics, huoh....)

Oma maa mansikka, muu maa mustikka = Suomi-photos

So, here we are, in Kampala, safe and sound. We arrived on Wednesday night and so far it's been quite busy couple of days. I'm finally starting to recover from the long flight (old bones, you see). I cannot really blame jet-lag as we have no time difference to Finland and only one hour to Germany, and I guess the culture shock could not have kicked in yet (in the hotel especially :P ), but still I felt a little bit under the weather these few days. Until this morning; I finally felt somehow different and more energetic. Good timing, as today we are going to move to our house! I'm very excited; after six weeks of living from suitcase, I'm very much looking forward to put my things in the cupboards and not pack them every two days. ;) As much as I love travelling... 

There you go, short "hello" from Kampala and now we will go back a bit, and I'll show you some photos of our summer holiday. First part my lovely Finland. Enjoy! ;)